Ei täällä sentään vielä niin kylmä ole kuin Suomessa kuuluu olevan, onneksi =)

Bloggailu on jäänyt viime viikkoina kun on muka taas niin kovin kiireistä... Oltiin tyttöjen kanssa Grenoblessa seance de confirmationissa joka oli siis viimeinen etappi tänne rekisteröinti-prosessissa. Kyseessä oli hieman kuin näyttely; tuomari tutki koiran, hampaat yms ja katsoi liikkeet jonka jälkeen päätti hyväksyykö koiran Ranskalaiseksi vai ei, toisin sanoen onko koira rotumääritelmän mukainen. Meidän koirat oli, koska saatiin rasti ruutuun ja paperit eteenpäin kennelliittoon. Jee! Tuomari (ja muutama muukin viereisissä kehissä oleva tuomari) kyseli ihmeissään mitä nää on ja onko nää nyt niitä mitä Obamalla on.

Oltiin myös agility-näytöksessä Annecyn lähellä olevassa kylässä missä oli jotkut markkinakinkerit, näytös oli siis meidän seuran ja Annecyn seudun koirakerhon järjestämä. Oli ihan mielettömän kaunis paikka lammen rannalla vuorten vieressä! Hauska päivä oli. Tehtiin paria rataa useamman kerran ja katsojat saivat valita suosikkinsa ja maksaa siitä hyvästä että koirakko meni uudestaan, rahat meni siis hyväntekeväisyyteen. Cami oli monen lemppari ja juoksenteli useampaan otteeseen =)

Agilitytreenejä on ollut taas vähän vaihtelevasti. Niin. Ja se Papun ja minun lisenssi. Ollaan tosiaan alkuvuodesta asti sitä odotettu. Järkeilin yksi päivä että pitäisihän minun saada kisata myös Suomalaisella lisenssillä kaiken järjen mukaan ja laitoin s-postia meidän seuran agilityvastaavalle että onko hän ihan varma ettei Suomen lisenssi muka riitä, aikaisemmin siis oli. Nyt sain vastauksen että tottakai, hae vaan sieltä! Helpommin saat. AAAAARGH. Päätin siis että maksan Suomen lisenssin ensi vuoden alusta.

Koiriin liittymätön juttu vielä: Pari päivää sitten alkoi tulla kummallisia puheluita meidän lankapuhelimeen (ne on täällä tosi yleisiä, itse asiassa kaikilla varmaan on vielä lankapuhelin kun nettikin tulee sitä kautta). Ihmiset soittelivat rikkinäisistä televisioistaan! Yhden puheesta ymmärsin että hän on netistä löytänyt tämän meidän tv-huoltamon puhelinnumeron. Paras oli mielestäni eräs nainen joka soitti kolme kertaa peräkkäin, joka kerta kerroin, että tämä EI ole tv-huolto, tämä on meidän kotinumero, sinulla on väärä numero. Ei tuntunut menevän jakeluun, koska kolmannella kerralla hän totesi lopuksi moittivasti että "kannattais opetella ranskaa paremmin jos meinaat yritystäkin täällä pyörittää". TÄMÄ EI OLE TV-HUOLTO!!!!!